Kaikkea maan ja taivaan väliltä - kirjaimellisesti: ympäristötiede ja ympäristöala

Olin haastattelussa luottamustehtävään (joka ei ollut ammatillisella puolellani) ja haastattelijat kysyivät minulta aidon kiinnostuneina mitä ympäristöasiantuntijuus oikein on? Olikin yllättävän vaikeaa tuossa tilanteessa määritellä tiiviisti, kattavasti mutta samalla ymmärrettävästi oman tieteenalani sisältö. Se kun ei ole mitenkään suppea tai yksiselitteinen.

Ympäristöksi mielletään usein kaikki lähialueet ja lähiluonto, ne seudut joissa me päivittäin liikumme. Ympäristö on alue, tila tai kokemus, joka ympäröi meitä. Tieteellisessä mielessä ympäristö ei tarkoita pelkkää lähimetsää, vaan se kattaa luonnon lisäksi myös rakennetut alueet ja esimerkiksi maisemat. Ympäristöön kuuluu rakennuksia, teitä, niittyjä, rantoja, urheiluhalleja ja tehdasalueita. Siihen kuuluu ilma jota hengitämme, tuulet, myrskyt ja sade, maaperä sekä vesistöt (niin pinta- kuin pohjavedetkin). 

Ympäristötiede on sateenvarjokäsite kaikelle edellä mainitulle. Ympäristötieteessä tutkitaan ihmistoiminnan ympäristölle aiheuttamia muutoksia ja etsitään niihin ratkaisuja. Ihmiskunta on vaikuttanut luonnon tilaan heikentävästi siitä lähtien, kun metsästäjä-keräilijäyhdyskunnat alkoivat asettua aloilleen muodostaen kyliä ja myöhemmin kaupunkeja ja viljellä maata. Eroosio, maiden kuivuminen ja ravinneköyhtyminen, vesien likaantuminen, maaperän ja ilmakehän saastuminen, elinympäristöjen pirstoutuminen, lajien uhanalaistuminen ja sukupuutot; nämä kaikki liittyvät ihmistoimintaan. Toki esimerkiksi eroosiota ja sukupuuttoja tapahtuu luonnostaankin, mutta lajimme¹ on lisännyt näiden vaikutusta ja nopeuttanut tapahtumakulkuja.

Me ympäristöasiantuntijat pyrimme lieventämään aiheutuneita haittoja, ennaltaehkäisemään tulevia ja korjaamaan jo sattuneita vahinkoja. Ympäristöasiantuntijat työskentelevät mm. ympäristötekniikan parissa (ilman, veden ja maaperän puhdistusteknologiat ja ennalta ehkäisevät tekniikat), tutkimuksen parissa (vasta määrittelyjen ja tarkkojen tietojen jälkeen voidaan etsiä ratkaisuja), luonnonsuojelutehtävissä (esim. järjestöt ja kansainväliset hankkeet) tai viranomaistehtävissä (määritetään suojelutarpeet luonnolle ja ihmisille, ja valvotaan ehtojen toteuttamista).

Ympäristötekniikka

Ympäristöteknologian asiantuntijat ja ympäristöinsinöörit työskentelevät laajalla kentällä erilaisten tehtävien parissa. Jotkut ovat esim. jätevedenpuhdistamoilla valvomassa prosesseja tai suunnittelemassa uusia puhdistuslaitteita, toiset taas konsulttiyhtiöissä tekemässä pilaantuneiden maiden (pima) puhdistussuunnitelmia (maansiirto- tai kunnostustoimenpideyhtiöt käytännössä tekevät sitten varsinaiset työt). Ympäristöinsinöörit voivat suunnitella polttokattiloita jätteenpolttolaitoksiin tai savukaasupuhdistimia teollisuuslaitoksiin. Ympäristöasiantuntijoita tai -insinöörejä on myös teollisuusyrityksissä varmistamassa yrityksen ympäristöasioiden olevan kunnossa, tekemässä vuosittaista seurantaa ja hoitamassa yhteydenpitoa viranomaisiin.

Bioenergia, niin liikennepolttoaineet (biokaasu ja -diesel) kuin biomassapohjaiset energianlähteetkin, ovat kaikkien huulilla. Ympäristöalojen ihmisiä työskentelee esim. biokaasulaitosten ja mädättämöiden suunnittelutehtävissä tai kartoittamassa tarvittavan syötteen saatavuutta, kuljetusmatkoja ja kustannus-hyöty suhdetta. On aikamoinen palapeli saada tuotantolaitokseen tarpeeksi "polttoainetta" (esim. orgaanisia jätteitä) siten, että laitoksen prosessi pysyy koko ajan käynnissä (tasainen tuotanto), kaikki alueelliset tuottajat ja kuljetusyrittäjät toimivat saumattomassa yhteistyössä, kuljetussopimukset ovat voimassa, eikä ympäristöluvassa annettuja varastointimääriä ylitetä laitosalueella.

Hankkeet ja tutkimus

EU:n aluekehitysrahastojen teemana on tällä hetkellä kiertotalous, ja se näkyy monina eri kiertotalousprojekteina ympäri maan. Näissä projekteissa työskentele usein ympäristöalan osaajia. Me työskentelemme myös tekstiilikierrätyshankkeissa, jätehuoltoyhtiöissä, asiakaspalvelutehtävissä ja luonnonsuojelujärjestöissä. Tutkimuspuolella ympäristöalan ihmiset tekevät työtä yliopistojen lisäksi erilaisissa tutkimuslaitoksissa, esim. SYKE, Luke, VTT ja THL. Voi käydä myös niinkin, että valmistut ekotoksikologiasta ja päädyt työskentelemään yliopistolliseen keskussairaalaan tutkimaan silmän nesteissä tapahtuvia vierasaineiden aiheuttamia muutoksia.

Viranomaiset

Ympäristöviranomaiset taas pohtivat lainsäädännön antamin reunaehdoin ja valtuuksin luonnon ja ihmisen suojelemisen tarpeita. Vähänkään suuremman mittakaavan teollinen tuotanto vaatii ympäristöluvan, jossa määritetään mm. aineiden päästörajat ilmaan, veteen ja maaperään, annetaan melumääräyksiä, työsuojelumääräyksiä ja päästöjen puhdistusmääräyksiä. Osa viranomaisista valmistelee lupia, osa toimii laitosten valvojina ja osa valmistelee lainsäädäntöä. Jätehuoltoviranomaiset liittyvät läheisesti ympäristöviranomaisiin: hallinnon tasosta (paikallinen/ alueellinen) riippuen ne voivat olla erilliset tahot tai yksi ja sama ympäristöviranomainen. Myös terveydensuojeluviranomaisilla ja turvallisuus- ja kemikaaliviranomaisilla on oma sanansa sanottavana ympäristöön liittyvissä asioissa.

Yhteiskunta

Minua on opintojen alusta saakka kiehtonyt ympäristöasioiden yhteiskunnallinen puoli. Ympäristökysymykset eivät ole koskaan irrallisia aiheita, vaan niitä peilataan ja arvioidaan yhteisön arvojen ja tapojen mukaan. Minua kiinnostaa miten yhteisön kokemat muutokset, uhat, pelot ja toiveet otetaan huomioon erilaisten hankkeiden suunnittelussa – vai otetaanko ollenkaan. Tästä olikin juuri juttua päivän Hesarissa.

"Suurta osaa hiekan louhinnan ja patojen aiheuttamista sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista ei ole vielä edes kartoitettu, mutta suuryhtiöt puskevat projekteja eteenpäin."

Tiedän hyvin, että visuaalinen kokemus maisemasta ja metsämarjojen pihkaan sekoittunut tuoksu lähimetsässä ovat aivan yhtä valideja tosiasioita kuin numeerisesti esitetyt "faktat". Näiden vaikeasti mitattavien arvojen ja kokemusten menettämisen pelosta kumpuaa monta kiistaa. Tiedänkin paljon sosiaalisten vaikutusten arvioinnista (social impact assessment, SIA). Siis mistä? Tässä muutamia nostoja, mitä se voi tarkoittaa:

• Miten yhteisöt kokevat muutokset? Millä tavoilla kokemuksia mitataan?
• Miten ympäristö ja sen muutokset nivoutuvat osaksi yhteisöjä?
• Onko oikeutettua rakentaa kaivos luonnonsuojelualueelle, jos löytyy lupaava malmiesiintymä?
• Miksi Etelä-Suomeen on vaikea saada laajoja suojeltuja suoalueita ja metsiä?
• Isojen hankkeiden yhteydessä: mitä on tärkeä säästää ja suojella, ja millä perusteilla?

Tähän sosiaalisten vaikutusten arviointiin palaan myöhemmin vielä tarkemmin, sillä minusta se on niin kovin kiinnostavaa! Tätä kirjoittaessani tuntui vähän hölmöltä avata itsestäänselvyyksiä, mutta sitten aloin ajatella, että ehkä nämä ovat itsestäänselvyyksiä vain minulle itselleni. On arvokasta tunnistaa oma osaaminen ja tuoda se muiden käyttöön. Tästäkin teemasta lupaan vielä kirjoittaa syvällisempiä analyysejä :)

_________
¹ Knoppitieto: Tiesittekö, että perinteinen määritelmä lajille on "saman lajin edustajat pystyvät saamaan luonnonoloissa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä". Lajiutuminen on yleensä valtavan pitkä prosessi*, esim. isoilla nisäkkäillä tuhansia vuosia. Lajiutumiseen vaikuttaa mm. populaatioon** tuleva ja sieltä lähtevä geenivirta***, alueen eristäytyneisyys tai saavutettavuus, ja aika. Saimaannorppa on norpan alalaji eristäytyneisyyden vuoksi, ei vielä varsinainen oma lajinsa, vaikka meriyhteys on katkennut jo 8000 vuotta sitten. Mitä syvemmälle biologiaan mennään, sitä ongelmallisemmaksi lajien tunnetuin määritelmä muuttuu. Esimerkiksi kasvien kohdalla lisääntymiskykyisten jälkeläisten tuottaminen on haastava tapa määrittää lajia (osa lajeista risteytyy helposti ja jälkeläiset ovat myös lisääntymiskykyisiä). Maapallon lajeista on nimetty yli 4 miljoonaa, ja suuri osa on vielä nimeämättä. Tämä nimeämättömien joukko koostuu pääosin vaikeasti havaittavista ja saavutettavista lajeista, esim. hyönteiset ja bakteerit. [Lähteet: oma muisti, biologiystävät ja Wikipedia]
* tässä on vaihtelua, vrt. esim. bakteerit
** samalla alueella elävät saman lajin edustajat
*** yksilöt